Kulttuuriala, Kasvatus- ja ohjausala, Laboratorioala, Sosiaali- ja terveysala, Taideteollisuusala - Työelämäyhteistyö, Riveria organisaatio, Tiedotteet

Työhyvinvointi ja taloudellinen tulos tukevat toinen toistaan

Jos planeettamme kantokyky on ylittynyt, niin on myös ihmisen. Joka neljäs suomalainen oireilee tai on vaarassa uupua työssä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Joka neljäs työssäkäyvä kokee myös yksinäisyyttä. Pandemian aikana tuottavuus lähti työpaikoilla nousuun, mutta työkyky heikentyi.

Työpäivämuotoilijan Aku Varamäen mukaan ratkaisu on hyvinvointikäsityksen muutos. Yhteiskunnan muuttuessa vanhat ajatukset hyvinvoinnista eivät enää päde. Palkka, kiireisyys, matkat, status on perinteisesti ajateltu hyvinvoinnin symboleina. Varamäen mukaan se ei kuitenkaan ole kestävää.

– Pitkään on ajateltu, että materiaalinen hyvinvointi lisää muuta hyvinvointia. Kun Suomea rakennettiin ja maa vaurastui, ihmisten elinikä piteni ja hyvinvointi lisääntyi. Tiettyyn rajaan asti. Nyt kehitys on pysähtynyt.

Workday Designersissa työpäivämuotoilijana työskentelevä Varamäki pohtii työkseen sitä, miten ihmiset jaksaisivat työssään ja voisivat paremmin. Varamäen mukaan katse pitäisi kääntää kohti kestäviä asioita, kuten ilo, kauneus, luottamus, merkityksellisyys, tieto, tyytyväisyys ja luottamus.

– Hyvinvointi ja taloudellinen tulos eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Tyytyväinen ja hyvinvoiva työntekijä vaikuttaa positiivisesti myös taloudelliseen tulokseen.

Varamäki puhui toukokuun alussa järjestetyssä Riverian hyvinvoinnin ja terveyden juhlaseminaarissa. Palautumisen vallankumous -seminaari keräsi Sokos Hotel Kimmelin seminaarisalin täyteen palautumisesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita kuulijoita. Seminaarissa puhuivat Varamäen lisäksi tv-persoona Lorenz Backman, sekä psykoterapeutti Heidi Lindström ja mielenterveyshoitaja Arttu Vallenius. Lisäksi yritystarinan monikulttuurisesta työyhteisöstä kertoi joensuulaisen it-yritys Youpretin operatiivinen johtaja Maya Rytkönen. Riverian toiminnasta puhui hyvinvoinnin ja terveyden koulutusjohtaja Jere Mutanen.

Riverian terveyden ja hyvinvoinnin koulutusjohtaja Jere Mutanen

Lisää itsemyötätuntoa

Päivän avannut juontaja Lorenz Backman avasi omakohtaisen kokemuksensa loppuunpalamisesta. Hän kertoi sairastuneensa ensimmäisen kerran jo 24-vuotiaana. Toipuminen kesti kymmenen vuotta. Backman puhuu toipumisen aikana oivaltamastaan uudesta ajattelutavasta palautumisen vallankumouksena.

Backman kysyi yleisöltä, kuinka monelle oma hyvinvointi on tärkeää. Kaikki salissa nostivat käden ylös. Kysyttäessä, kuinka moni merkitsee palautumiseen varatun ajan kalenteriin, käsien määrä väheni muutamaan.

– Ihmiset täyttävät kalenterin pelkillä työmerkinnöillä, vaikka kokevat palautumisen tärkeänä. Niin kauan kuin työn tulos on omaa hyvinvointia tärkeämpi, palautumista ei tule tapahtumaan, Backman huomautti.

Lorenz Backman itse on opetellut rakentamaan työpäivänsä niin, että sen sekaan mahtuu myös palauttavia taukoja. Tämä on ollut yksi isoimmista oivalluksista työuupumuksesta toipuessa.

– Kyse on itsensä kunnioittamisesta ja itsemyötätunnosta. Kun töitä tekee kohdistetummin ja järkevämmin, jää myös mahdollisuus palautumiseen.

Workday Designersin työpäivämuotoilija Aku Varamäki

Vuorovaikutus ja empatia ovat tärkeitä arvoja työelämässä

Mielenterveyshoitaja Arttu Vallenius ja psykoterapeutti Heidi Lindström puolestaan käsittelivät puheenvuorossaan vuorovaikutusta ja sen merkitystä työelämässä. Työelämä monimuotoistuu kovaa vauhtia, ja jopa 80 prosenttia ihmisistä kokee inklusiivisuuden tärkeäksi. Se kuitenkin aiheuttaa myös pelkoa ja sitä kautta ennakkoluuloja, jotka kuormittavat arkea.

– Turvallinen tila syntyy muun muassa vuorovaikutuksella ja kuuntelemalla. Empatia on tärkeä taito myös työelämässä, Vallenius totesi.

Hän myös muistutti, että yksi ihminen voi tulkita asiat eri tavalla kuin toinen, etenkin, kun he tulevat eri kulttuureista. Senkin vuoksi vuorovaikutus on erityisen tärkeää.

– Olkaa uteliaita, kysykää. Turvallisuudentunne syntyy yhteisistä pelisäännöistä.

Joensuulainen tulkkauspalveluyritys Youpret avasi monimuotoisen työyhteisön arkea. Yhtiö työllistää Pohjois-Karjalassa 70 henkilöä eri kansallisuuksista, minkä lisäksi heidän kauttaan työskentelee yli 1 000 tulkkia yli 100 kielellä. Työyhteisö on siis hyvin heterogeeninen.

Youpretin operatiivinen johtaja Maya Rytkönen kertoi oman kokemuksensa siitä, miltä tuntuu tulla ulkomaalaisena töihin Suomeen ja Joensuuhun. Venäläistaustainen Rytkönen muutti Suomeen 11 vuotta sitten ja on ollut mukana luomassa Youpretin työyhteisöä ja varmistamassa, että työntekijät voivat hyvin eivätkä esimerkiksi kuormitu liikaa.

– Nyt olen tässä kertomassa teille tätä tarinaa operatiivisen johtajan ominaisuudessa; maahanmuuttajanainen, joka on raskaana. Minusta se on aika hienoa, hän totesi.

Jaa somessa: