Apua, kollegani on ulkomaalainen!
Voiko muslimi rukoilla työaikana? Saako hoitaja kieltäytyä pesemästä potilasta kulttuurisista syistä? Olenko rasisti, jos sanon kansainvälistä kollegaa maahanmuuttajaksi? Maahanmuuttajien kohtaamiseen erikoistuneen luennoitsijan Saynur Soramiehen koulutuksissa pureudutaan monikulttuurisen työyhteisön arkisiin kysymyksiin.
Saksalais-turkkilainen kouluttaja ja sairaanhoitaja Saynur Soramies tietää, mistä puhuu, kun hän kouluttaa työyhteisöjä maahanmuuttajien kohtaamisessa. Soramies itse muutti perheensä kanssa Saksasta Suomeen vuonna 2004. Hän syntyi ja kasvoi Saksassa, suoritti Istanbulissa lukion ja opiskeli Saksassa sairaanhoitajaksi. Suomessa hän on työskennellyt Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoitajana. Hän on erikoistunut psykoterapiaan ja monikulttuuriseen hoitotyöhön.
Nykyisin Soramies on monikulttuuristen työympäristöjen johtamiseen ja maahanmuuttajien kohtaamiseen erikoistunut luennoitsija ja konsultti. Hän on työskennellyt myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin monikulttuurisuuskoordinaattorina.
Koulutuksissaan Soramies erikoistuu monikulttuurisuuteen yhteiskunnassa, sote-palveluissa ja työelämässä. Hänelle on kertynyt paljon kokemusta ja tietoa siitä, miten monikulttuurisuus näyttäytyy ja miten sitä voi edistää onnistuneesti.
Mitä voi ja ei voi sanoa?
Aiemmin Soramies puhui maahanmuuttajien kohtaamisesta lähinnä asiakastilanteissa, mutta viime vuosina koulutuksille on ollut kasvava tarve myös työyhteisöissä.
– Työelämä kansainvälistyy, ja yhä useampi tarvitsee neuvoa siinä, miten kansainvälinen työyhteisö toimii. Kohderyhmiäni ovat esihenkilöt, maahanmuuttajat ja työyhteisöt. Kaikki tarvitsevat hieman erilaista ohjaamista tilanteessa, jossa ulkomaalainen työntekijä tulee töihin.
Soramies lähestyy monikulttuurisuutta vahvasti käytännön näkökulmasta. Hänen koulutuksissaan käydään läpi muun muassa, miten monikulttuurista tiimiä johdetaan ja miten maahanmuuttaja otetaan osaksi työyhteisöä. Hän antaa käytännöllisiä esimerkkejä siitä, miten toisesta kulttuurista tuleva kollega kohdataan.
Moni on kysynyt Soramieheltä esimerkiksi, mistä ulkomaalaistaustaisen kollegan kanssa saa ja ei saa puhua. Jos ottaa vaikean asian puheeksi, voiko leimautua rasistiksi?
– Kaikesta työhön liittyvästä saa ja pitää puhua. Jos eri kulttuurista tuleva kollega tekee asiat toisin kuin pitää, siitä on voitava sanoa. Kyse ei ole väärästä ja oikeasta tavasta, vaan kulttuurin normeista, hän huomauttaa.
– Esimerkiksi hoitajana työskentelevä muslimimies ei voi suomalaisessa sairaalassa kieltäytyä naispotilaan pesemisestä kulttuurisiin syihin vedoten, eikä esimerkiksi päivärukousta tehdä työajalla, koska eivät muutkaan saa niin tehdä, hän valottaa.
Soramiehen mukaan avoin kommunikaatio on välttämätöntä, jotta toisesta kulttuurista tuleva voi hoitaa työnsä kunnolla. On myös tärkeää, että työnantaja huolehtii ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidosta. Joku on voinut pärjätä erinomaisesti yleisessä kielitestissä, muttei tunne lainkaan oman alansa suomenkielistä sanastoa. Tässä esihenkilöllä on iso vastuu.
– Niin työntekijä kuin työyhteisö on valmistettava monikulttuurisuuteen hyvin.
Tärkeintä on taito kohdata ihmisiä
Soramies puhuu toimivan kansainvälisen työyhteisön yhteydessä kulttuurisesta osaamisesta. Kaikille osapuolille on tärkeää tiedostaa, miten kulttuuri vaikuttaa omaan toimintaan.
– Saksassa sairaanhoitajan ensimmäinen tehtävä potilaan huoneeseen mennessä on avata ikkuna, pyytää potilas pois sängyltä, suoristaa lakanat ja pöyhiä tyynyt. Suomalainen hoitaja voi kummastella tällaista käytäntöä, jos hänellä ei ole monikulttuurista osaamista, hän kertoo.
Soramiehen mukaan on hyvä tiedostaa, että ihmisillä ja eri kulttuureilla on erilaisia tapoja toimia. Taito kohdata uusia ihmisiä on monikulttuurisen osaamisen ydin.
– Yhteinen tavoite pitäisi olla, että työskentely sujuu ja kollegaa kunnioitetaan.
Saynur Soramiehen verkkokoulutus Toimiva monikulttuurinen työyhteisö järjestettiin Riveriassa 9.11.
Riveria kesäyliopisto tarjoaa koulutusta ja uusia näkemyksiä työelämään
Riveria kesäyliopistolta löydät ajankohtaisimmat täydennyskoulutukset, avointa yliopisto-opetusta Suomen eri yliopistoista sekä toimintaa lapsille ja nuorille.
Koulutuksissa verkostoidutaan ja jaetaan ammatillisia näkemyksiä. Koulutukset suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa – koko maakunnan tarpeet huomioiden. Osaamista voi kehittää työnohessa ja saada täydennystä ammatilliseen työkalupakkiin.
Tutustu Riveria kesäyliopiston koulutustarjontaan!
